keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Muppet Show - The Muppet Show


Animaatiot käsitetään usein lasten hommiksi, ja niinhän se yleensä onkin. Liekö lasten helpompi samaistua kaikenmaailman merkillisiin hassusti puhuviin olioihin, kunhan ne on vain veikeästi animoituja? Nyttemmin asiat ovat menneet aivan toiseen suuntaan, mutta muistan hyvin innostuksen, joka aikanaan syntyi, kun Robert Crumpin underground-sarjiksesta tehtiin Ralph Bakshin sinänsä melko kesy 'aikuisten animaatio' Fritz - kova kolli/Fritz the Cat (1972).

Jos sitten mennään käsinukkeosastolle, niin sen varmempaa taaperoiden tavaraa ei olekaan. Paitsi että on. 1970-luvulla tuli kaapista ulos Muppet Show/The Muppet Show (1976-1981), joka ei ollut lasten sarja. Ei siinä mitään erityisesti lapsilta kiellettyä ollut, vaan pikemminkin sisäänkirjoitettuna useampi taso eri-ikäisille katsojille. Ja varsinkin maineikkaat vierailijat tekivät ohjelmasta myös varttuneemmalle väelle kiinnostavia. Ehkä myös ohjelman kehys vaudeville-teattereineen ja varieteemaisine numeroineen olivat mieleen?

Jim Henson on Muppetien takana, ja Muppet-universumista tulikin hänen elämäntyönsä. Muppet Shown isäntänä toimii Kermit-sammakko, jota Henson teki itse. Henson taipui myös moneen muuhun rooliin sarjassa: usean pienemmän hahmon lisäksi hän teki muun muassa Ruotsalaisen kokin ja Rowlf-koiran, joka toimii teatterin bändissä pianistina (Henson tarvitsi siinä toistakin puppeteeriä apunaan Rowlfin toista kättä liikuttamaan). Shown primadonna on Miss Piggy, jonka loihti aivan alkua lukuunottamatta Frank Oz. Oz on useiden komediallisten elokuvien ohjaaja, mutta myös esimerkiksi Tähtien sota/Star Wars -leffojen Yodan ääni. Muppeteissa Oz esitti myös suosittua Fozzie-karhua, Elukkaa (Animal) ja Sam the Eaglea.

Muita vakiohahmoja ovat Gonzo (Dave Goelz), Scooter (Richard Hunt), Dr. Bunsen Honeydew (Dave Goelz), Camilla the Chicken (Jerry Nelson) ja Rizzo the Rat (Steve Whitmire). Sarjan nukkegalleria oli kyllä muutenkin runsas, sillä niitä esiintyi useita kymmeniä vuosien varrella.

Vaikka pieniä variaatioita olikin eri tuotantokausilla, pysyi perussapluuna aika lailla samankaltaisena. Avausjaksossa on teatterin esirippu suljettu, ja The Muppet Show -planssin O-kirjaimesta kurkistaa Kermit, joka avaa ohjelman ja esittelee illan vieraan. Esirippu aukeaa ja vetävä musiikki rävähtää soimaan. Lavasteista tulee pitkiä rivejä esiintyjiä laulaen tunnuskappaletta.

"It's time to play the music
It's time to light the lights
It's time to meet the Muppets on the Muppet Show tonight..." 

Ärtyisät ukot, Statler ja Waldorf (Richard Hunt ja Jim Henson), kommentoivat aitiostaan ja muppeteja näytetään useammassa rivissä, kun lopuksi eteen lasketaan shown logo, jonka O-kirjaimessa Gonzo soittaa torvea vaihtelevalla menestyksellä. Sitten ollaankin bäkkärillä, jossa nähdään illan (ihmis)vieras. Ohjelmassa seuraa potpuri sketsejä ja lauluja vieraan kanssa ja ilman. Lopuksi illan vierasta kiitellään, ja lopputekstien alla näytetään bändiä soittamassa. Ennen loppuakordeja ärtyisät äijät herjaavat vielä kerran showta. Tällaisena se ei kuulosta kummoiseltakaan, mutta tosiasiassa useimmat sketsit ovat aika nokkelia ja laulujen ylöspanossa on nähty vaivaa. Ne ovat parhaimmillaan täysin hillittömiä ja rakastettavalla tavalla epäkunnioittavia. Huumorissa ei ylipäänsä tarvittu kaksimielisyyksiä menon saamiseksi hyväntuuliseksi.

Muppet Show lisäsi arvovaltaansa vuosi vuodelta ja sen vieraaksi oli lopulta tunkua. Jaksoja tehtiin kahden pilotin lisäksi 120, joten myös mahdollisuuksia oli sekä viihteen veteraaneille että tuoreemmillekin kasvoille: Gene Kelly, Johnny Cash, Roger Moore, Joan Baez, Paul Simon, Brooke Shields, James Coburn, Marty Feldman, Alan Arkin, Diana Ross, Dizzy Gillespie, Christopher Reeve, Liza Minnelli, Victor Borge, Arlo Guthrie, Sylvester Stallone, Harry Belafonte, Danny Kaye, Alice Cooper, Peter Sellers, Bob Hope, Julie Andrews, Elton John, John Cleese, Steve Martin, Rudolf Nurejev, Twiggy, Vincent Price, Charles Aznavour... Listaa voisi jatkaa, ja se oli käsittämättömän komea omana aikanaan, mutta viihdekulttuuria yhtään tuntevalle nuo nimet soittelevat yhä kelloja kovaa.

 Muppetit laajensivat repertuaariaan pitkien elokuvien suuntaan, mutta onpa siitä tehty televisioonkin useampi uudistuotanto, sekä 'elävillä nukeilla' että animoiden.


Waldorf: These seats are awful.
Statler: Why? Can't you see anything?
Waldorf: That's the problem. I can see everything.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti