torstai 21. kesäkuuta 2012

Maanalainen armeija iskee jälleen - 'Allo 'Allo!


Sotaelokuvat ovat olleet aika ajoin suosiossa, ja on kyseisen genren piirissä syntynyt jokunen elokuvan merkkipaalukin. Television puolella on viime aikoina palailtu sekä toisen maailmansodan aikoihin (Taistelutoverit/Band of Brothers, 2001 ja The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit - The Pacific, 2010) että tuoreempiin taistoihin (Generation Kill, 2008). 1970-luvun alussa meilläkin katsottiin jynkeää vankileirisarjaa nimeltään Colditz (1972-74) ja saman vuosikymmenen lopulla puolestaan jännittävää belgialaisesta vastarintaliikkeestä natsimiehityksen aikana kertovaa sarjaa nimeltään Maanalainen armeija/Secret Army (1977-79).

Jälkimmäisessä sarjassa brysseliläinen kahvilanpitäjä Albert auttaa vastarintaliikettä piilottamaan Luftwaffen alasampumia brittilentäjiä. Sarja oli varsin onnistunut ja tosissaan tehty BBC-draama. Ja juuri siksi se olikin otollinen parodioinnin kohde. Yllättäen parodioijana toimi samainen BBC, ja mikä vielä yllättävämpää: sarja ei jäänyt yhden kauden vitsiksi, vaan juttua venytettiin peräti yhdeksän tuotantokauden mittaiseksi! Vitsi tunnetaan nimellä Maanalainen armeija iskee jälleen/'Allo 'Allo! (1982-92). Suomalaiset muistivat hyvin sarjan alkuperän, kun pääsimme riemuun mukaan 1986.


Maa vaihtui toisen maailmansodan aikaiseen miehitettyyn Ranskaan, ja siellä olevaan René Artoisin (Gorden Kaye) kahvilaan, joka sattuu olemaan sekä vastarintaliikkeen että saksalaisten upseerien suosiossa. Yksi sarjan juonimutkista liittyy saksalaisten kylästä takavarikoimiin esineisiin: maailman ensimmäinen käkikello sekä Van Klompin 'The Fallen Madonna' -maalaus (tunnetaan myös ohjelmassa nimellä 'Langennut madonna jolla on isot ryntäät). Paikallinen komendantti Kurt von Strohm (Richard Marner) suunnittelee kuitenkin pitävänsä aarteet itsellään sodan jälkeen, ja antaa ne Renélle kätkettäviksi. Madonnasta tehdään parikin kopiota, joista yksi löytyy makkaran sisältä. Koska myös Hitler haluaa arvotavarat itselleen, lähettää hän kylään gestapomiehen, Herr Otto Flickin (Richard Gibson), niitä etsimään.

Flickin etsiessä Madonnaa, on René joutunut piilottamaan kaksi avutontaa brittilentäjää kahvilaansa. Tarkoitus on auttaa miekkoset takaisin Englantiin, mutta suunnitelma kariutuu tuon tuostakin. Vastarintaa kylässä johtaa Michelle Dubois (Kirsten Cooke). Yhteydenpitovälineenä oleva radio on piilotettu kahvilan yläkertaan Renén anopin huoneeseen. Radion kutsuessa René vastaa siihen koodinimellään: "'Allo, 'allo, zis is Night'awk, are you receiving me?", mistä ohjelman nimi juontaa juurensa.

René yrittää piilottaa lemmenseikkailujaan vaimoltaan Edithiltä (Carmen Silvera), jonka surkeasta lauluäänestä napsitaan toistuvia nauruja. Renén kiinnostus kohdistuu kahvilan tarjoilijattariin, mutta saksalainen upseeri, luutnantti Gruber (mainio Guy Siner) osoittaa puolestaan kiinnostusta Renéen.


Sarjan henkilögalleria on lopulta varsin monipuolinen, ja tarinakin etääntyy alkuperäisestä parodiasta aivan omille poluilleen. Usein episodit alkavatkin Renén yksinpuhelulla kameralle: "You may be wondering why...". Etäännyttämistä ja huumoria. Huumori on itse asiassa aika monivivahteista sarjassa muutenkin. On hokemia, farssimaisia törmäilyjä, kiirehtimisiä ja väärinkäsityksiä, on verbaalista komiikkaa (joista yksi osa on ilman muuta englanninkielen erikoinen ääntämys, josta klassikko on kyläpoliisi Crabtreen (Arthur Bostrom) toistuva hyvänhuomenen tervehdys 'Good moaning!'), visuaalisia vitsejä, toistuvia tilanteita ja kansallisilla kliseillä irvailua.

Kasaan saatiin hyvä ja kestävä keitos, etenkin jos antaa hahmoille aikaa, eikä kiirehdi tuomitsemaan sarjaa suoralta kädeltä puskafarssiksi. Sitähän se myös on, toki. Ruudusta välittyy mielikuva, että näyttelijät viihtyivät hyvin rooleissaan. Sitä sitten todistaa sekin, että näyttelijät ovat esittäneet roolejaan erilaisina kiertueversioina vuodesta 1986 aina 2000-luvulle saakka.



René (nähtyään Leclercin uusimman valepuvun): Man of a thousand faces, every one the same.

1 kommentti: