torstai 14. kesäkuuta 2012

Bonanza


Television lännensarjoja (tai ylipäänsä mitään sarjoja?) ei voi ajatella mainitsematta ehdotonta klassikkosarjaa, Bonanzaa, jota tehtiin vuosien 1959-73 välillä käsittämättömät 430 jaksoa! (Vain Ruudinsavu/Gunsmoke (1955-75) -länkkärisarja ajaa tässä genressä vuosillaan senkin ohi.)

Sarja on ohittanut aika päiviä sitten kaikki järjen ja selitysten tarpeet. Se vain on ja pysyy. Sen kritisoiminen tai muu arvottaminen on täysin tarpeetonta ja tehotonta.

Bonanza edustaa kaikkia periamerikkalaisia arvoja ja unelmia, mitä kuvitella saattaa, ja tästä syystä johtuen se sitten loppuvuosinaan jämähti tukevasti jalansijoilleen. Koskaan ei tarvinnut yllättyä, kun avasi television, vaan turvallinen hyvänolontunne valtasi mielen.

Sarjan alkuvuodet olivatkin sitä mielenkiintoisempia, koska silloin ei koskaan puolestaan tiennyt mitä on odotettavissa. Sarjan konsepti haki olemustaan, ja niin käsikirjoittajat kuin ohjaajatkin ohjasivat tuotosta eri ilmansuuntiin. Saattoi tulla koominen jakso, eeppinen jakso, länkkäripastissi, totinen jakso tai pyssynpaukuttelujakso. Yhtenäistä tarinaa ei kuitenkaan.


Bonanzan alkuperäisen rungon muodostaa Nevadan osavaltiossa lähellä Virginia Cityä sijaitsevalla Ponderosa-tilalla asuva Cartwrightin perhe. Patriarkka ja pääjehu on isä Ben, jonka Lorne Greene luonnosteli levein vedoin ja vanhanaikaisesti. Hän patsasteli läpi koko sarjan. Isän siipien suojasta pyrähtivät epätasaiset pojat. Esikoinen on kaupungissa kouluja käynyt Adam, jota Pernell Roberts jaksoi esittää vuoteen 1965 saakka (202 jaksoa), ennen irrottautumistaan sarjasta tyytymättömänä rooliinsa. Sarjassa hän lähtee merille. Keskimmäinen on isokokoinen, hieman yksinkertainen mutta hyväsydäminen Hoss, jonka saappaat Dan Blocker täytti hyvällä tyylillä leikkauksen komlikaatioista johtuneeseen kuolemaansa saakka. Tuottajat eivät katsoneet voivansa korvata Hossia, ja niin hänestä tuli ensimmäinen ison tv-sarjan päähenkilö, joka kuolee sarjassa. Blockerin poistuminen sarjasta oli iso syy sen suosion lopulliseen hiipumiseen, ja näinollen myös sarjan lopettamiseen. Ailahtelevainen kuopus kantaa sarjassa lähtemätöntä nimileimaa Pikku-Joe ('Little Joe'), ja häntä näyttelee innokkaasti monisarjamies Michael Landon. Myös perheen kokilla, Hop Singillä (Victor Sen Yung) on vakiokiinnitys ja kliseinen hahmo sarjassa läpi vuosien, vaikkei häntä joka episodissa nähdäkään. Perheeseen adoptoidaan loppupuolella 'uusi poika', Jamie (Mitch Vogel), joka ei kuitenkaan pysty pelastamaan sarjaa.


Roolit oli kirjoitettu erilaisiksi, ja niitä näyteltiin monella tyylillä, joten samaistumiskohteita ja suosikkeja katsojille tarjottiin kosolti. Sarjassa on myös selitys veljesten ulkomuotojen ja luonteiden erilaisuudelle: isä Ben on jäänyt leskeksi kolme kertaa. Ponderosan saaga on mittava pituutensa ja sitä kautta tulleen painoarvonsa vuoksi, mutta jättihän se jälkeensä myös tarttuvan ja tunnistettavan tunnusmusiikin, joka on Jay Livingstonin ja Ray Evansin käsialaa. Alkutekstijaksossa Nevadan kartan päälle tulee teksti BONANZA, kartta syttyy palamaan tunnarin soidessa, ja syntyneestä aukosta nähdään pääosanesittäjät ratsastamassa kohti kuvaa, minkä jälkeen heidät esitellään kukin lähikuvissa. Järjestys vaihteli episodeittain. Sana 'Bonanza' tarkoittaa kulta-aarretta, ja sarja sijoittuukin Comstockin kultaryntäyksen jälkeiseen aikaan.


Lorne Greene oli kohtuullisen käytetty vierailija eri sarjoissa, mutta Bonanzan lisäksi hänet toki muistetaan hyvin myös Taisteluplanetta Galactican/Battlestar Galactica (1978-79) ja Galactica 1980 (1980) -sarjojen komentaja Adaman roolista. Pernell Roberts teki teatteriuraa ja oli myös hyvin työllistetty vierailija vuosikaudet, kunnes tuli pitkäaikainen kiinnitys Trapper John, M.D. (1979-86) -sarjaan. Michael Landon puolestaan ryhtyi sekä käsikirjoittamaan että ohjaamaan jo Bonazan aikoihin, ja tämän loputtua Landon ryhtyi tekemään suosittua Pieni talo preerialla/Little House on the Prairie (1974-83) -sarjaa näyttelemällä, ohjaamalla ja käsikirjoittamalla siinä. Uudisraivaajatunnelmista hän siirtyi vielä kerran uuteen sarjaan, Enkeli maantiellä/Highway to Heaven (1984-89), jossa hän myös kirjoitti, ohjasi ja näytteli pääosaa. Nyttemmin kaikki pääosanelikon jäsenet ovat siirtyneet autuaammille laidunmaille. Meillä sarjaa alettiin esittää vuonna 1961.



Adam: Let's go back to the Ponderosa, Pa. This isn't any of our affair. 
Ben: We can't ignore the rest of the world. We're the only stabilizing influence in the country.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti